Toinen lomaompelus: A-linjainen kotelomekko. Kangas on jälleen Eurokankaan palapuolen pellavasekoitetta. Tässä kankaassa tuntuisi olevan reilusti viskoosia mukana. Kangas on esipesun jälkeen ohuehko ja laskeutuu hyvin. Helppo silittää tiukoille taitteille, toki myös rypistyy helposti. Sopisi hyvin vinoon leikattaviin malleihin. Väri on hennon hento lila, melkein harmaanvalkoinen. Ompelin tämän vaaleanharmaalla langalla, se upposi kankaaseen parhaiten.
Malli on jälleen Burdan 8501 erinäisin muutoksin. Aiemmin topin kaavana palvellutta kaavaa on jatkettu mekoksi aika lailla vapaalla kädellä. Tulos on yllättävän hyvä, tosin istuutuessa tämä kasaantuu vatsan kohdalta hieman rumasti.
Kädentiet ja kaula-aukko on huoliteltu vinokaitaleella. Helpotin työtä tällä kertaa siten, että silitin kaitaleen vain kahtia (yleensä teen kaikki kolme taitosta ja poltan sormeni samalla). Hyvin onnistui näinkin. Kaitaleen leveys on neljä senttiä, joten se ommellaan sentin päähän kappaleen reunasta, saksitaan hieman pois (menetelmän epätarkkuuden vuoksi), taitetaan kaitale silityskohdasta kappaleen yli, käännetään irtonainen reuna sisään ja ommellaan käsin kiinni koneompeleen päälle.
Helmassa oli sen verran ylimääräistä, että kokeilin muutaman laskoksen ompelua. Laskoksista tuli suhteellisen siistit, mutta niiden alapuolella helmaan jäi aika epämääräinen kaistale päärmättäväksi. Lisäksi helmassa on käsin kiinnitetty pitsi, samaa kuin aiemmin ompelemissani pyjamahousuissa. (Lähikuvasta näkyy, että ompelijaa on väsyttänyt tämä viimeinen työvaihe!) Pitsi lienee 90-luvun jäämistöä. Metritavarapitsiä ei tällä hetkellä saa kovin monesta paikasta Helsingin kantakaupungissa. Stockmannilla ei ole enää minkäänlaista pitsiä. Ehkäpä taas joskus; poistuivathan sieltä välillä neulelangatkin kokonaan, mutta ovat tehneet näyttävän paluun viime vuosien neulebuumin myötä.
Päivän kukka: Clematis alpina eli alppikärhö, naapuruston pihalta karannut yksilö. Pienikukkaisissa, runsaana huntuna kukkivissa kärhöissä on aivan omanlaistaan viehätystään. Violetti väri ei ole todellisuudessa ihan näin kalpea. Sana klematis on kreikkaa ja tarkoittaa suunnilleen vain "köynneliästä versonpätkää", mutta sana näyttäisi olleen jo antiikin aikana usean eri kasvin nimi.
Päivän arvoitus: Tuleeko tästä rypäleitä? Summer Sweet on valmistautumassa kukintaan, mutta pölyttäjäkaveri puuttuu. Lajike talvehti hienosti märässä savimaassa, avoimella paikalla. Tätäkin olisi kiinnostavaa kokeilla parvekkeella. Viiniköynnöksen tieteellinen nimi Vitis vinifera on latinaa, mutta viiniköynnöstä tarkoittava muinaiskreikan sana ampelos elää edelleen mm. meidän sanassamme "amppeli".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti