perjantai 31. heinäkuuta 2015

Käyttökelpoista paperista osa II

Fujimoton kuutioita. Isossa paperina A4 neliöksi trimmattuna, pienemmissä perinteinen origamipaperi koossa 15x15 cm.

 
Fujimoton kuution taittelukaavio löytyy netistä useasta paikasta. Malli on helppo, mutta onnistuu vain jos diagonaalitaitokset on tehty pieteetillä. Suosittelen käyttämään viivotinta ja taittotyökalua! Kun taitokset ovat tarkat, kuutio muotoutuu kuin itsestään.


Koristekuvio leikattu saksilla Sinellin Basic-paperista, malli kirjasta Paper Cutting for Celebrations.


Entä se käyttökelpoisuus? Kuution päät voi avata, joten se sopii lahjarasiaksi jollekin pienelle. Vaikkapa itse tehdyille korvakoruille.

Fujimoto origami cubes in black and white.

keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Crème caramel vietnamilaisittain

Tässä annoksessa ei ole kookoslastuja.

(Tuskinpa tätä Vietnamissa syödään; epäilen että jollain on ollut tarve kehittää länsimaiseen jälkiruokakulttuuriin sopiva ruokalaji aasialaisen aterian päätteeksi. Mutta hyvää se on!)


4--6 pientä annosta

reilu 100 grammaa valkoista sokeria
40 ml vettä

200 ml kookoskermaa (tai kookosmaitoa, jos haluaa kevyempää)
200 ml täysmaitoa
3 vatkattua munaa
50 grammaa ruskeaa sokeria (epäilen että omaan versiooni livahti kaksinkertainen määrä; luultavasti mikä tahansa välillä 50--100 grammaa toimii)
vähän vaniljaa (sellaisenaan, aromina, tai osan ruskeasta sokerista voi korvata vaniljasokerilla)

paahdettuja kookoslastuja ja raastettua limetinkuorta 

Lämmitä uuni 160 asteeseen. Keitä sokerista ja vedestä kullanvärinen siirappi ja kaada uuninkestävien pikkuvuokien pohjalle (tämä on se karamellikastike joka päätyy annoksen päälle).

Vatkaa muut ainekset huolella sekaisin. Käyttämässäni ohjeessa neuvottiin vielä siivilöimään seos, mutta se ei ole välttämätöntä. Kaada vuokiin.

Laita vuoat isoon uunivuokaan ja täytä vuoka puolilleen kiehuvalla vedellä. Paista uunissa n. 40 minuuttia niin että seos hyytyy kunnolla.

Anna jäähtyä ja siirrä jääkaappiin ainakin kuudeksi tunniksi. Suojaa tarvittaessa kelmulla.

Irrota veitsellä reunoilta ja kumoa. Päälle kookoslastuja ja limetinkuorta maun mukaan.

tiistai 28. heinäkuuta 2015

Käteviä

Uusia apuvälineitä työpöydällä!

Neulavati. Martha Stewart neuvoo liimaamaan vadin pohjaan vahvan magneetin. Riittää kuitenkin, että vadissa on jatkuvasti muutama neula, ne pitävät nurjalla puolella olevan magneetin kiinni vadissa, kunhan magneetti on tarpeeksi vahva.

Vati on Koko-sarjaa. Myös aasialaiset dippivadit sopivat tarkoitukseen.

Cloverin ihmeklipsit. Nämä korvaavat puuttuvat somet silloin kun kymmenen ei ole tarpeeksi monta. Aidot maksavat Suomessa paljon ja netissä paljon vähemmän, mutta vielä vähemmän maksavat epäaidot ovat kuulemma hyviä nekin.


Mehiläisvaha. Tämä helpottaa käsinompelua huomattavasti. Estää lankaa solmiutumasta ja kiertymästä itsensä kanssa. Lanka sujahtaa kotelon kyljissä olevista halkioista.


lauantai 25. heinäkuuta 2015

Sashikoa ruskealle pohjalle

Sashiko-kirjontaa pannulapulle. Kangas on Eurokankaan pussikampanjasta hamstrattua, todennäköisesti puuvillaa ja liian tiivistä sashikoon, jossa käytetään paksua neulaa. Lopputulos on kuitenkin kohtuullisen siisti. Malli on perinteinen, ilmeisesti nimeltään "seigaiha". Ruudun koko 3 cm. Lapussa ei ole näkyviä konetikkauksia, vaikka sivusaumat onkin ommeltu koneella.

Valmista. Vanukappale on työnnetty lapun sisään ja pääty ommeltu käsin umpeen.


Nurja puoli. Vanu on kiinnitetty pistoilla ja solmuilla.

Alussa. Ruudukon ja mallin piirtämistä liidulla ja leivosmuoteilla.
Tekeillä. Käytössä aito japanilainen sashiko-lanka ja -neula. Myös sakset ovat japanilaiset.



torstai 16. heinäkuuta 2015

Toinen samanlainen

Ompelin samantien toisenkin hellehatun, ankkurinkuvalla. Kirjontamalli lainattu edelleen kirjasta Kirjo punaista, sinistä, valkoista.


 Laatikosto muutti keittiöön työpöydän seuraksi. Nyt on reilusti tilaa kynille, saksille ja papereille. Työskentelyolosuhteet alkavat olla paineita aiheuttavan hyvät. Laatikosto pöydällä olisi vielä ylellisempää, mutta pöytätilaa ei ole tuhlattavaksi.


keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Hellehattu lapselle

Helppo hellehattu Suuri Käsityö -lehdestä (7/2015) ja Eurokankaan lakanakilokankaasta. Hatussa on vain lakikappale ja sivukappale. Lopputulos muistuttaa lampunvarjostinta, mutta istuu ovaalin muotoilun ansiosta yllättävän hyvin päähän ja näyttää siellä myös pysyvän.



Avasin sivukappaleen ja vuorin saumaa tikkauksella (reunan alin ommel) ja jätin ohjeen vinonauhahuolittelun väliin. Sen sijaan kiinnitin vuorin lakiosaan käsin, jolloin sauma jää piiloon. Kirjailu ei kuulu alkuperäiseen ohjeeseen, se on lainattu kirjasta Kirjo punaista, valkoista, sinistä.

perjantai 10. heinäkuuta 2015

Helmeilevää


Pikkuinen ompelutyö pitkästä aikaa. Vetoketjun kiinnittäminen siististi kankaan ja vuorin väliin oli yllättävän kova taistelu. Otin mallia Tilda-kirjasta Sew Pretty Homestyle (ei todellakaan kirja minun makuuni, mutta tekniikat ovat hyviä). Pussukan kirjailu on perinteinen japanilainen appelsiininkukka, joka sashiko-pistojen sijaan on ommeltu pikkuisilla tiploilla helmilangasta. Mukavasti viitteenomainen lopputulos. Kangas on lakanakangasta, ehkä vähän turhan velttoa tarkoitukseen.

maanantai 6. heinäkuuta 2015

Lupa saksia

Luulin pitkään, että paperinleikkaus *kuuluu* tehdä veitsellä. Inhoan veitsellä kitkuttamista ja jatkuvaa tuhlailevaa teränvaihtoa. Kiinassa perinteiset koristeet leikataan kuitenkin saksilla. Mikä regressiivinen nautinto. Olen kopioinut malleja Zhao Zipingin kirjasta Paper Cuttings for Celebrations. Tässä on samaa magiaa kuin aikuisten värityskirjoissa, luulisin (en ole vieläkään kokeillut).



Nämä kortit ovat minun makuuni. Painopiste käsityössä, ei materiaalin tuhlaamisessa. Kauhistelen nykyajan korttiaskartelumuotia, jossa kartonkiin liimataan kilokaupalla kaikin puolin epäeettisissä olosuhteissa tuotettua rihkamaa vailla mitään käyttöarvoa. Pahvin ja paperin voi vähintäänkin polttaa.

Kotikutoista rihkamaa takavuosilta. Ainakin materiaalinkulutus on pientä :)